Tänään aamulla lähdimme heti kukonlaulun aikaan laittamaan Deviliä edustavemmaksi, ja valmistaudittiin radalle lähtöön. Edessä oli siis kolmas hiitti, ja sen odotukset ei sen kummemat ollutkaan. Valjastus oli jo puolet helpompaa kuin aiemmin, ja uskon siihen syyksi sen että Pelarin Karita ja Pelarin Kamilla seisoivat viereisissä valjastuspaikoissa ihan rauhallisena. Ensinhän Devil hötkyili ja kuopi, mutta lopetti stressaamisen kun tajusi että kaksi vähän vanhempaa nuorukaistakin oli ihan nätisti ja toimi kuin vanhat hevoset konsanaan.
Itse hiitin ajossa oli mukana mun ja Devilin lisäksi 4 hevosta, joten volttasimme kuin olisimme oikeassa ravilähdössä. Pieni jännitys itselläni oli päällä kun mietin miten tamma siihen ensimmäiseen kaverien kanssa volttaamisen suhtautuisi. No hyvinhän se meni, ja tamma pyöri kuin tekijä. Devil yllätti mut ja kaikki muutkin todella, kun se päättikin näyttää kykyjään. Viimiset 500m jäljellä käänsin sen ulkoradoille, ja sieltä se vaan lähti juoksemaan. Siis kirjaimellisesti JUOKSEMAAN. Siinä rupes jo tosi paljon hymyilyttämään, ja sain taas lisää innostusta tytön hoitoon, hellimiseen ja treenaamiseen. Sitä intoahan jo on riittänyt paljonkin, mutta kun tuo ensimmäinen oma ravihevonen on, niin nämä positiiviset yllätykset aina pistävät hymyilemään!
Tosiaan, ja kun tultiin takaisin kotiin, Devil varmasti tiesi toimineensa oikein. Rapsutukset, kunnon hoidot, porkkanat ja muut kehut antoivat sille toivon mukaan oikean vaikutuksen siitä, miten ravihevosen pitää toimia ravimatkalle lähtiessä, matkustamisessa, valjastaessa sekä itse työssään- juoksemisessa. Laukoista ei hiitillä ollut tietoakaan ja kaarteet sujui ongelmitta. Jopa vastaantuleva traktorikaan ei pelottanut yhtään, vaikka metsälenkillä sen vastaan tuleminen voisi tietää katastrofaalista pelkotilaa! Hahhah! (:
Tässä ylhäällä olevassa kuvassa esiintyy meidän pikku maskotti, Devilin tallikaveri Vinkun Kunkku. Kunkku on vuotias shettisori, joka on luonteeltaan omaperäinen mutta tosi kiltti ikäisekseen! Tänään kävin myös sen kanssa talutuslenkillä. Kahtokaas kuinka meillä poni on kasvattanut talvikarvan, vaikka vielä ei ole edes ollut pakkasta kun tän yhen aamun, voi ei, miten sitten kun pakkasta on lähelle -30 astetta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti