Tänään annan vastauksen anonyymille, joka viestissään kysyi näin; " Onko Devil ja hevoset yleensä sinun kavereitasi? Tai siis tarkoitan, että pidätkö niitä sinun kavereina?". Kiitos kysymyksestä, siitä sainkin heti idean tähän postaukseen.
Kaveri on liian lievä nimitys mun ja Devilin suhteelle. Devil on parhain ystäväni. Se lohduttaa surullisina hetkinä, piristää hauskoilla tempauksillaan, kuuntelee kun kerron sille asioita(tai ainakin se esittää niin). Devil on varmaan ainut joka tällä hetkellä tietää minusta paljon asioita, mitä muut ei tiedä. Puhun sille kuin oikealle ihmisystävällekkin, ja kun se haluaa jotain asioita ilmaista itsessään, tai jos se haluaa kertoa oman mielipiteensä, niin yritän kaikilla tavoin ymmärtää sitä.
Moni sanoo, että eläimestä ei voi tulla ystävää. Tai olen kuullut myös monen sanovan, että eläimelle puhuminen ja sen kans oleminen on tyhmää ja outoa. Itse en välitä muiden puheista, ja puhun Devilille todella paljon kun hoidan sitä. Ja monesti kysyessäni sen mielipidettä johonkin asiaan, sen ilmeistä ja eleistä voisi päätellä miten se ihmisenä olisi minulle kommentoinut.
Rakkautta tähän tammaan en osaa sanoin kuvailla. Se viehättää omalla tavallaan. Ja kun olin tottunut siihen, että aiempi hevoseni ei juurikaan hörissyt eikä hirnunut ikinä missään tilanteessa, niin Deviliin tutustuminen oli todella mielenkiintoista. Se seuraa mua laitumella, hörisee ja hirnahtelee tervehtiäkseen, ja muutenkin on vaan jotenkin omanlainen persoona. Pakko myöntää että Devilin asenne mua kohtaan on parempi kuin monien ihmisten. Siksi Devilistä on jo nyt kehkeytynyt minulle se parhain ja rakkain ystävä..♥
Myöhemmin tulossa video, kun kone niin hidas että latailee niin kauan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti