Koko viikon ajan on kaura-annokset pienentyneet, sillä niitä aletaan totuttelemaan siihen, että ne sitten huomenna pärjäisivät ekan päivänsä kesälaitumen ruoholla, vedellä ja kivennäisellä. Luulempas että traileriin voi kohdistua epäluuloiset katseet molemmilta, kun luulevat että lähdetään hiittaamaan. Mutta toivon mukaan pelto täynnä ruohoa kelpaa molemmille. Jos ei kelpaa, niin saavat olla ilman sitten! Mutta olen 100 % varmuudella siitä, että se niille varmasti maistuu, kun ne sitä tarhasta nytkin kuolaavat.
Itse lähden siis Ohtakariin rippileirille isoseksi, tiistaina aamupäivällä. On mahtavaa päästä tekemään taas sitä työtä, mikä on mielestäni sitä parasta työtä. Sillä aikaa omat mussukat ovat maailmalla ja toivon mukaan palaavatkin - jos antavat enää kiinni.
Raviopistossa oli päättäjäisjuhla perjantaina, ja olin siellä soittelemassa. Olipas ihmeellinen tunne tajuta, että nyt on sielläkin jo vuoden verran taaperrettu. Nyt minulla on viiden viikon kesäloma, jonka jälkeen palaan takaisin sinne kesäjaksolle, joka kestää viisi viikkoa. Sitten on vielä viikko lomaa, jonka jälkeen lähdemme toiselle vuodelle, joko Veli-Erkki Paavolan tai Rainer Björkrothin talliin.
Anteeksi hiljaiselo, ja pyydän jo anteeksi sitä, että hiljaiseloa jatkuu seuraavat kaksi viikkoa eteenpäin, mutta laitan muutaman ajastetun postauksen tulemaan, sillä en itse voi konetta käyttää Ohtakarissa. Hyvää kesäloman alkua jokaiselle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti