Päivän kuvapostaus käsittelee vaihteenvuoksi Ottoa treenissä. Eilen nähtiin Devilin rakennetta, ja tänään Ottoa juoksemassa pitkin metsiä. Otto on joka suhteessa hyvä hevonen - se on monipuolinen. Se osaa olla ratsuna, se tekee työnsä kouluradalla. Tarvittaessa se myös hyppää, ja antaa siinä kaikkensa, ja nauttii hommasta. Juoksuttaessa se pysyy kokoajan ympyrällä, eikä lähde rynnimään minne sattuu. Sillä voi mennä ilman satulaa - se on hellä ja toimiva. Ajaessa sillä on menohaluja, mutta kuitenkin se pysyy aina hallinnassa, mentiin sitten radalla tai metsätiellä. Harvoin mulle on tullut vastaan tämmöistä hevosta, joka tekee vähän kaikkea. Kaikista ihmeellisintä on se, että se tekee sen niin innolla. Se on innokas oppimaan uutta, ja haluaa antaa aina kaikkensa. Ne ketkä ovat esimerkiksi hypänneet ruunalla, ovat sanoneet että harvoin tulee vastaan hevosta, joka antaa näin kaikkensa, ja eikä koskaan kieltäydy. Semmoisen eläimen kanssa on mukava tehdä työtä.
Nyt joku saattoi saada kuvan, että Otto on täydellinen, jokaisen unelmahevonen. No ei taida olla. Ei se ole jokaisen mieleen, varsinkaan silloin, kun se on virtaisalla päällä esimerkiksi ajaessa. Se on juuri semmoinen hevonen, joka on juuri minulle täydellinen, heti kuin mittatilaustyönä tehty. Oma tilaukseni on Oton suhteen varmaan kuulunut näin: Tilaisin monipuolisen harrasteruunan joka toimii käytössä, maustettuna hieman energisellä ja hieman haastavemmalla luonteella. Tämmöisen juuri sain! Se on juuri se minun hevonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti