Kuukauden henkilö: Cia Lehtola " Ehdottomasti Erikasson"

                                                        Alkuun shetlanninponeilla ja islanninhevosilla                                   

"Kummitädilläni on ollut islanninhevosia jo vuosia, ja siinä on ollut pari shetlanninponiakin. Ensimmäisen kerran ratsastin semmoisella alle metrin korkuisella mustankirjavalla shetlanninponiruunalla. Ja aina kun kävin siellä, halusin aloittaa säännöllisen ratsastuksen." Näin kertoo Kaustisen Raviopistossa toiselle vuosikurssille siirtyvä Cia Lehtola (17), jolla on takana jo 13 vuoden historia hevosten parissa. Hevosharrastus alkoi siirtyä kummitädin hevosten kautta säännölliseen ratsastamiseen, kun Cia alkoi käymään vakituisesti ratsastustunneilla, parilla eri tallilla.

Ensimmäinen oma hevonen, Mahorka, saapui perheelle Virosta asti. " Minä ja äiti hankittiin Virosta meille tamma. Martta kuitenkin oli liian raisu meidän käyttöömme, joten se lähti äidin serkun perheelle." Cia kertoo. Hevosen etsimistä jatkettiin, ja sitten löytyi lämminverinen ruuna, Delray I.T. joka on ollut merkittävin hevonen Cian elämässä, jopa niin merkittävä, että pääkuva hevosesta löytyy hänen käsivarrestaan. " Tahvon kanssa tehtiin kaikkea hullua. Hyppäsimme sillä esteitä ilman päävehkeitä, laukkailtiin väärinpäin ja vaikka mitä muuta. Kiinnostus kuitenkin lopahti, ja oli parempi antaa hevonen pois, kuin seisoittaa sitä tyhjänpanttina. Se tulee aina olemaan elämäni rakkain hevonen, ja semmoisia tapaa vain harvoin. " Cia muistelee entistä hevostaan.

Tahvon myynnin jälkeen omistukseen tuli suomenhevostamma Mili-Vili, joka oli kokenut konkari. Cia kertoo, että sen kanssa oli hyvä opetella haastavempiakin asioita. Kun Mili myytiin, seuraava hevonen hankittiin vasta, kun muutto Keski-Suomeen oli tapahtunut.

" Muuton jälkeen meille tuli suomenhevostamma Vekkuna. Se oli kultainen, mutta vaihdoimme sen suomenhevosruuna Lassiin, joka ei ollut perheelle sopiva kuitenkaan. Sen jälkeen on ollut  hevosia, mm. Siltasaaren Chabrina ja Wanden Pompom, jotka ovat lähteneet. Shetlanninponi ruuna Rusina kuitenkin on jäänyt, ja asustaa siskoni huomassa kunnes valmistun ja vien pikkuruunan mukanani. Onhan meillä näitä hevosia kierrellyt, mutta vieläkään ei sitä oikeaa ole löytynyt."


Raviurheiluun pienen kipinän antoi jo Delray I.T., mutta varsinainen innostus syntyi Mika Ahtiaisen tallin kautta, kun omat hevoset muuttivat hänen tallilleen. Siellä hän sai ajaa hevosia ja raveissa käyminen alkoi. Viimeinen pisara raviurheilun kanssa oli se, kun hän oli kesätöissä Ojanmutkan tallilla. "Kun menin kesätöihin Devilin kasvattajalle, innostus vain lisääntyi." Cia kertoo.






                                                                    Kaustisen Raviopistoon                                                              
"Muuta ei ollut mielessäkään kuin Kaustinen" Cia kommentoi kysyessäni, että miksi juuri raviopisto, ja oliko muita vaihtoehtoja. "Muita vaihtoehtoja oli mm. Perho ja pari lukiota muodon vuoksi, mutta päämääränä oli Raviopisto."  Cian selvä tulevaisuuden haave on työllistyä hevosten parissa, ja haaveet ovat sen mukaiset. " En ole koskaan ajatellut että en työllistyisi hevosalalla, mutta jos niin kävisi että jostain syystä se ei onnistuisi, niin varmaankin auttelisin äitiäni kotona tai lähtisin opiskelemaan jotain, mikä voisi edes vähän kiinnostaa." Cia suunnittelee.

Kaustisen Raviopisto on kansainvälinen hevosalan oppilaitos, jossa on mahdollista tehdä harjoitteluita ulkomailla, ja koulun opintoihin kuuluu mm. Eques-tutkinto. Koululla on ystävyyskouluina maineikkaita Raviopistoja eri puolilla Eurooppaa, ja oppilaista osa pääsee jopa osallistumaan kansainväliseen ETSÄ ajoon, joka ajetaan taas syksyllä. Koulu antaa Cian ja monen muun unelmille hyvän pohjan.  " Haluaisin työskennellä ulkomailla, hyvien passien ympäröimänä"



                                                              Ehdottomasti Erikasson ja Bella Varjonen                                     

Kun Cialta kysyy hänen esikuviaan raviurheilun saralla, vastaus tulee lyhyesti ja ytimekkäästi muutaman sekunnin sisällä. " Erikasson ja Bella Varjonen, ehdottomasti". Cia ihailee Erikassonia yleisesti hevosena ja urheilijana, ja Bellaa mahtavana valmentajana ja nöyränä sellaisena.

" Erikasson on mahtava hevonen, ja sitä ei varmaan tarvitse edes perustella. Bella Varjonen on esikuvanani, koska hän osaa tehdä työnsä, ja vaikka Erikassonin juoksut ovat tuoneet voittoja ja jopa kaksi ravikuninkuutta, Bella pysyy nöyränä, ja vastaa Erikassonin Facebook-ryhmän onnitteluviesteihin yksitellen henkilökohtaisesti."
Cia ihailee.

Käy tykkäämässä Erikassonista Facebookissa!