Syyskyy
Syyskuussa saatiin passit, ja omiksi passeiksi sain hevoset Staro Forever, Happy Dream ja Pops' Sunrise. Olin lounasraveissa varikkoalueen valvojana, kuten kuvasta huomaa. Syyskuussa oli myös Ohtakarin riparin jatkis, eli jatkoripari, ja sinne oli todella hienoa päästä mukaan. Suoritin syyskuussa itsenäisesti terveystiedon kurssia, ja se tuntui menevän ihan hyvin, lukuunottamatta muutamia väsyneenä tehtyjä johtopäätöksiä, joita voit lukea seuraavista Facebookin päivityksistä!
Einstein?:D
Tätä huippuruunaa sai eilen raveissa laittaa ja hoitaa, oli kyllä ihanaa, kun ei hetkeen ole nähnyt poikaa. Tähti meni hienosti, vaikka laukkasikin, ensi kerralla sitten ravilla ihan maaliin asti toivon mukaan! Hieno mies, Pelarin Tähti
Lokakuu
Lokakuussa taas, mitäs muuta kun kepit. Kun sain kepit sillon pois, lähdinkin aikalailla samantien hiittamaan Deviliä heimariin. Lokakuussa oli aika paljon soittokeikkoja, tällä kertaa enemmän soolokeikkoja, mutta kyllä Kallion keikkojakin mahtui pari mukaan, kuten esimerkiksi 3.10 Himankagospelissa Sarasteen lämppärinä. Ystäväni koira oli minulla hoidossa, ja sen kanssa vietin yhtenä päivänä laatuaikaa. Lokakuussa meidän treenauspaikasta, eli tuolta isosta metsäkohdasta oli löytynyt ruumis, ja silloin treenaaminen siellä tuntui jopa vähän ahdistavalta. Eräs tuttava hevonenkin lopetettiin äkillisen jalkavamman takia, tämä kyseinen ruuna on minun entinen hoitohevonen. Lokakuu on ollut hieman synkkä, mutta siihen on mahtunut myös paljon hyviä asioita.
Naamakirjan päivityksiin!
Ohtakari,
ja Myrsky-leiri. Kiitos tästä jokaiselle joka siellä oli, ja suurin
kiitos Ylhäälle! Leirin jälkeen oli Evankeliumijuhlan nuorten
kiitosjuhla, ja nyt tulin hetkeksi kotiin. Kohta jatkan matkaa Kälviän
suuntaan. Mutta kiitos kaikille mahtavasta viikonlopusta!
Joulukuu
Uskomaton ilta. Olen vain sanaton.
Kävin
messussa Kokkolan kirkossa, aiheena "Antakaa toisillenne anteeksi". Me
saamme syntimme ja virheemme anteeksi armosta, niin miksi emme antaisi
anteeksi lähimmäisellemme, jotka ovat tehneet meille jotain väärää?
Antakaamme toisillemme anteeksi, ja pyytäkäämme anteeksi - vaikka se ei
aina helppoa olisikaan. Nyt lähden auttamaan puuhommissa, että talo
lämpenee myös talvipakkasilla.
Niin
vain rakas entinen tuttava Samu ruuna pääsee laukkailemaan vihreimmille
laitumille. Hienot muistot on ruunasta, ja se on opettanut paljon.
Voimia hoitajille, ja omistajille menetyskestä. Hieno hevonen.
Marraskuu
Elämäni vaikein kuukausi. Meidän 13.5 vuotias chihuahua, rakas perheenjäsen nukkui pois. Se oli elämäni vaikein päivä. En ole ikinä tuntenut mitään niin syvää surua, missään tilanteessa. Mutta tiedän että Onnilla on nyt hyvä olla. Loput marraskuusta saatte lukea Facebookin päivityksistä.
Hevoset
sai tänään kunnon kiitolaukka treeniä, kun Emmi ja Kirsi kävi vähän
päästämässä mussukoilla metsälenkillä! Voi että kaverit näyttivät
nauttivan, kun sai kahestaan juoksennella kunnolla. Nyt pitäisi mennä
iltatallia tekemään, mutta ennen sitä kokeilen oton selkään
rekivaljastusta. Otto raukka luulee varmaan että joutuu lenkille
uudestaan, mutta ei onneksi, kaveri saa vain olla koekaniinina. Jos
jollakin sattuisi olemaan ylimääräisenä näitä kaikenlaisia rekivermeitä,
niin ilmoittele, olisin kiinnostunut kovasti!
Omat
hevoset tyytyväisenä ulkona, mutta väsyneitä selvästi eillisen jälkeen.
Nyt sitten pitkästä aikaa treenaamaan Pelarin Karita, huippu päivä
tulossa!
Mun
rakas Onni, mun rakkain ystävä. En voi tätä hyväksyä, en voi uskoa tätä
todeksikaan.. En voi tehdä mitään. Haluaisin vain vielä kerran nähdä
sut ovella vastassa, ja tulevan viereen makoilemaan kun menen
makoilemaan lattialle. Onni siirtyi
ajasta ikuisuuteen viime yönä, kunniakkaallisessa 13.5 vuoden iässä.
Hyvää matkaa rakkain ystävä, kiitos kaikista näistä vuosista, ja siitä
että kuljit vierelläni melkein elämäni alusta tähän päivään saakka. Olet
ansainnut levon. Kiitos rakas! <3
Joulukuussa odotin kokoajan vain lunta ja lunta, ja tulihan sitä, aatoksi vain. Odotin lunta innolla ihan vain hevostenkin treenin takia, kun lumen kanssa kaikki treenimaastot on niin paljon paremmassa kunnossa. Joulukuussa Otto ja Devil on ollut ihan supertreenissä, kun Ottokin sai hokit alleen. Joulukuun lopulla kävimme ratsastuslenkillä niin, että minä ratsastin Otolla, Jenni Devilillä, ja naapuritallilta tuli sitten kolme hevosta ratsastajineen mukaan, ja lähdettiin vaeltamaan. Vaellettiin metsän keskellä pikkuisia polkuja pitkin, ja välillä ylitettävät esteet tuntui painajaismaisilta, sillasta hirviin. Mutta loppujen lopuksi kaikki pääsi ehjänä kotiin. Jouluna hevoset sai viettää vapapäivää, kuten myös uutena vuotena, siis joulukuun viimeisenä päivänä tavallaan. 1.1. ne joutuikin heti lähteä takaisin treenielämään. Naamakirja kertoo joulukuusta näin!
Voi
hyvänen aika!! Ei kellään sattuisi olemaan pullarinverkkoa lainaksi tän
viikonlopun ajaksi? Kyllä pitäisi nyt laittaa tamma starttiin!
Laatuaikaa laadukkaan lainakoiran Tillin kanssa! Ja sakemanni kuume senkun suurenee.
Nyt on Ilona aloittanut ratsun uran! Ihan hyvin tamma meni, vaikka vähän vauhtia olikin. Jes!
Nyt on Ilona aloittanut ratsun uran! Ihan hyvin tamma meni, vaikka vähän vauhtia olikin. Jes!
Kohta Kallio matkustaa Kannukseen keikkailemaan.
Olen ollut superahkera näiden kahden päivän aikana, tehnyt joulusiivouksen koko taloon, pessyt 11 koneellista pyykkiä, käynyt kaupassa, treenannut ja hoitanut hevosia, hommannut joululahjoja ja värkännyt melkein kokoajan ainakin jotain pientä. Nyt saunan jälkeen on hyvä rauhoittua illan viettoon. Tulee hyvin unikin sitten!
Kyllä oli elämän jännittävin ratsastusreissu hyvässä seurassa! Reissuun sisältyi jäitä, hirviä, autoja, synkkää kauhuelokuvametsää, ja painajaismainen pieni silta, jonka alla aivan liikaa vettä, melkein kuin joki. Kaikesta selvitty, ja Otto ruuna oli urhea! Devilikin osasi yllättää olemalla melkein kaikista fiksuin ja menemällä moneen paikkaan ensimmäisenä. Kiitos kaikki!
Mitä piditte tästä vuoden 2013 "sarja"postauksesta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti