Voi kumpa tätä keliä, ei tulisi enää koskaan..

Tätä on ikävä. Tulisipa edes pitkä kuuma kesä.

Katson ikkunasta ulos, mutta mitä näen? Näen kuihtuneet kasvit metsän reunamalla, ja kuulen kuinka sade rummuttaa kattoa. Avaan ikkunan ja laitan käden siitä ulos, ja tunnen kuinka iholleni putoaa kylmä vesipisara, jonka seurauksena vedän käteni takaisin sisälle. Mikä meni väärin?

Tämä keli ja tämmöinen ilmanlaatu olisi ymmärrettävää jos nyt olisi syyskuu. Mutta hei, tänään on viides tammikuuta, ja ulkona on tuommoista. Vielä kertaakaan en ole tuntenut kunnon pakkasta, ja kaikki hangetkin on hukassa. Hevosten voimatreeni hangessa olisi normaalisti aloitettu jo joulukuussa, mutta ei. Voima treeniähän ne saa jo siinä kun kiskoo kärryjä tuolla rapaisessa metsikössä, ja kahlaa lammikoissa. Nyt sentään on tämmöinen keli, että voi vähänkin ajaa kovempaa, mutta viime viikolla tuli juuri semmoinen pikkuinen pakkanen, jonka seurauksena se velli jäätyi kivikovaksi, ja kuskin olon perusteella olisi voinut luulla, että laskeudutaan vuorenrinnettä alas, kohti veitsenterävää kalliopohjaa.

Tai jos ei sitä kesää, niin tämän verran luntakin kelpaisi..

Luin juuri kuinka hienosti eräs facebook kaverini oli kirjoittanut seinälleen, ja huomasin samaistuvan häneen yllättävän nopeasti. Hän kirjoitti siitä että oli toivonut pakkasta, ja oli sitä sitten saanutkin. Mutta hän oli unohtanut toivoa lunta, ja sen takia hän yritti tehdä toiveen uudestaan, mutta ei onnistunut. Toivottavasti joku voisi toivoa oikein, ja parantaa silloin kaikkien hevosihmisten ja treenareiden elämää.

Eilen käytiin Tiian kanssa ajamassa molemmat hevoset erikseen. Molemmat meni ihan hyvin, Devil hieman huuteli yksinäisyyttään, kun nyt on Otto ollut niin paljon mukana, mutta sekin laantui sitten kun metsään asti päästiin. Siellä meitä tuli vastaan pari meistä ja heillä oli lauma koiria mukana, mutta Devil kyllä käyttäytyi mallikkaasti siihen nähden, että neljä aika pientä koiraa hääräsi takajaloissa, ja kaksi isoa koiraa pyöri kuin hyrrä ympärillä. Onneksi tamma ei potkaissut, mutta eipä olisi ollut sen vika, jos koiralauma tulee ahdistelemaan. Tiia taas ajoi sitten ekaa kertaa Otolla ihan itsekseenkin, hyppäsin loppuajasta pois kyydistä, ja Tiia sai käydä yhdenlaisen lenkin kiertämässä, ja ehjänä tulivat takaisin molemmat, joten tästä eteenpäin Tiia voi ihan vapaasti käydä Ottoa ajamassa, ehkäpä kohta Deviliäkin, jos intoa riittää harjoittelemiseen.

Tänään taas käytiin lenkki yhdessä, ajoin Devilillä, ja sillä oli aivan järkyttävästi virtaa. Se säikähti melkein jokaista autoa vielä takaisin tulo matkallakin, vaikka lenkki oli pitkä ja raskas, kun otettiin muutama vetokin siinä. Tiia ratsasti Otolla perässä, ja Otto toimi mallikkaasti kuten aina.

Vielä olisi tarkoitus huomenna treenata ainakin Devil, ennen kuin lähden Kaustiselle takaisin, sillä karu totuus on se, että ihanat lomat ei kestä ikinä liian kauan. Vaikka maksaisin että saisin olla kotona oman perheen ja rakkaiden hevosten kanssa, sillä se on sitä, mitä haluan tehdä. Mutta kyllä sekin toteutuu, eihän tätä opinahjoa enää ole loppujen lopuksi kauan jäljellä!

Onko teillä maastot huonossa kunnossa? Entä kentät? Miten treenaatte tämmöisillä keleillä?